Saatan suuttua ja lähteä paikalta jos minusta tuntuu että minua kohtaan käyttäydytään epäoikeudenmukaisesti tai jopa jos jotain ystävääni kohtaa samanmoinen kohtalo.
En osaa olla mielinkielin.
Tai oikeastaan osaan jos on tarpeen.
Mutten suinkaan tykkää siitä.
Olen mieluummin rehellinen ja sen takia kestän urhoollisesti vastapuolenkin rehellisyyden. Mutta ikäväkseni vasta suutahtamisen jälkeen. Tätä ominaisuutta koulutan pois itsestäni parhaillani.
Olen äkkipikainen. Ja joskus ärsyttävän ehdoton.
Samalla olen sydämellinen, avulias, oikeudenmukainen,lämmin ja rakastava ihminen.
Joka sen tietää kestää oikkunikin. Häpeän silti omaa itseäni silloin tällöin.
Tämmöistä itsetutkiskelua tällä kertaa.
Olen kyllä sitä mieltä että ihminen VOI muuttua ja muuttuukin. Joskus vahingossa joskus työn takaa.
7 kommenttia:
Amen.
Minakin olen akkipikainen. Ja jos en kay kurkkuihin kiinni, poistun paikalta...enka enaa koskaan palaa.
Pitkavihaisuus on ongelmani myös. Se on kerrasta poikki, ja sassiin...ja jalkeenpain ei ruikuteta:)
Minä taas en ole pitkävihainen, saatan suuttua, ärsyyntyä ja kaikkea siltä väliltä aiheesta tai aiheettakin;) Mutta pian olen taas unohtanut kaiken, tai en ehkä unohtanut. Vaan työntänyt asian jonnekkin taka-alalle.
Hei. Yksi minun lempilainauksistani on "don't be nice, be real". Kun kuulin tämän ekan kerran oli kuin verhot olisivat avautuneet - eli olin ollut liian pitkään "kiltti", koska oletin, että minulta odotettiin sitä. Nyt on hyvä olla vaan - välillä kiukustunt, vihainen, ärtynyt, surullinen jne. ja välillä ystävällinen. Silloin kun se sopii, kun voin olla sitä sydämestäni. Ja tietenkin on hienoa, jos saan samaa kohtelua eli kohdata sen "aidon" ihmisen minua vastapäätä.
Me kaksi saatettais olla räiskyvää seuraa ebru ;o)
Mutta Marjut ..joskus taka-alaakin kannattaa tyhjentää . Eikö?
Tuo on Hieno lainaus Pauli.
Ja ah niin sopiva.
Onnittelen suuresti kiltteyden kahleista pääsystäsi !!!!
Elsi mulla on iso taka-ala, sinne mahtuu vielä paljon ;)
Onko meikan taka-ala sitten liian pieni? Miten sita saisi suuremmaksi??
No oikeasti siellä taka-alalla ei ole kuin yksi juttu jota en millään tahdo unohtaa:/ Se vaivaa ja pyörii välillä esiin, onneksi on sen aiheuttajaan tarpeeksi pitkä matka kuitenkin:) Että minua saa todella pahasti loukata ennenkuin asia jää kaivelemaan jonnekkin mielen sopukoihin. Aion kyllä ne asiat vielä tuoda ulos joskus;)
Ebru, ettei sinun kannata sitä taka-alaa alkaa isontamaan ainakaan;)
Minun mielestä ihmisen ei tarvitse välttämättä muuttua, kasvamista kuitenkin varmasti tapahtuu itsestäänkin iän myötä, uskoisin näin.
Lähetä kommentti