Kouluun lapset

Lasten ura yhteiskunnan kasvatteina alkaa sinä vuonna kun he täyttävät 5 vuotta. Itse asiassa myös ne lapset jotka täyttävät viisi seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä saavat myös vapaa lipun kodin ulkopuolelle. Ainakin meidän kylällä ja Kantonissa mitä en vanno, sillä systeemi on lähes per kunta erilainen. Uskomatonta mutta totta. Useimmat lapset käyvät kolme vuotiaina vuoden ajan kerran viikossa leikkikerhossa.Siellä he jo tutustuvat tuleviin luokkakavereihinsa yms.
Nämä 4- vuotiaat lähtevät eräänä elokuun päivänä ,suurinpiirtein ylemmän kuvan netistä löytämäni tyttösen näköisinä, kaksi vuotta kestävälle Kindergarten taipaleelle. Kutsuisin sitä lähinnä esikouluksi. Sinne mennään aamu kahdeksasta noin puoli kahteentoista . Silloin kaikki lapset , myös koululaiset menevät kotiin tai pph.n tykö tai yhä yleisemmin kunnan järjestämään maksulliseen ruokailuun. Ensimmäisenä "Chindsgi" vuotena takaisin eskariin mennään vain yhtenä iltapäivänä. Silloin 13:30 - 16:00 tai vastaavaa. Eskarissa opitaan käden taitoja , yhdessä olemista, toisten huomioon ottamista, opettajan teitittelyä ja kättelyä, lauluja,perinteitä,jne. Toisen eskarivuoden aikana iltapäivät Chindsgissä lisääntyvät.Keskiviikko iltapäivä pysyy kuitenkin koko kouluajan aikana vapaana.
Kun meidän esikko meni eskariin oli vielä lauantai aamuisin koulua mutta se loppui sitten sinä vuonna. Joissakin kantoneissa tai ainakin kunnissa eskaria käydään vain yksi vuosi. Eskari on tähän asti ollut vapaaehtoinen. Kuljetaan suuria muutoksia kohti tässä asiassa. Minun lapseni ovat kahden vuoden päästä kaikki kolme jo peruskoulun käyneitä joten kerron sitten miten nyt 4kk kummityttöni koulusysteemi toimii sitten ;o)
Kouluun mennään sinä vuonna kun täytetään 7 v tai seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä . Tiedän että joissan paikoissa kouluun mennään vuosikerran mukaan kuten suomessa.
Peruskoulua on 9 vuotta joista ensimmäiset 6 ala-asteella , oikeastaan ensimmäiset kolme luokkaa , neljäs viiva kuudes luokka on keski-astetta.Ylä-aste iässä lapset jaetaan meidän Kantonissa eri paikkoihin. Lukioon, oppikouluun tai kansakouluun tai jopa "vain"yläkouluun. Lapsesta riippuen. Opettajan sana on aika painava mutta me esimerkiksi päätimme kahden lapsemme kohdalla ettei ope tuntenut lastamme tarpeeksi hyvin ja laitoimme heidät oppikouluuun. Hyvällä menestyksellä ;o)
Oppikoulun jälkeen osa nuorista menee lyhytaika lukioon joka kestää 4 vuotta. Ala-asteelta suoraan lukioon eli pitkäaikalukio kestää 6 vuotta. Osa menee kymppiluokalle , suurin osa oppisopimuksen kautta ammattiin. Meidän nuoret miehemme ovat molemmat tällä hetkellä kisälleinä. Nuorempi hankkii samalla ammattilukiossa paperit joilla pääsee korkea kouluihin jne.Hänen kisälliaikansa on 4 vuotta , esikoisen 3 v. Aivan eri aloilla ovat. Tässä on toki se etu että nuorukaiset tienaavat jo nyt sen verran mukavasti että hankkivat itse vaatteet ja tietokoneet sun muut mikä heitä kiinnostaa. Kotiin vaadimme 10 % palkasta. Suurin osa perheistä ei näin tee. Me haluamme että lapsemme oppivat ettei eläminen ole ilmaista.
Lomia koulusta on vähän väliä. Yhteensä noin 13 viikkoa. Kuten lukijani arvaa; eri kantoineissa ja jopa kunnissa eri lomat. Meillä on 5 viikkoa kesälomaa. 2 viikkoa keväällä, talvella ja syksyllä plus joululomat ja muutamia muita vapaa päiviä. Kisälli vuosina loma on pidettävä koulun lomien aikaan. Ammatti koulua käydään 1-2 päivää viikossa. Lomaa on enää 4-6 viikkoa per vuosi.
Kouluruokailu on aivan lasten kengissä täällä mutta jopa meidän pikkukylässämme moinen on järjestetty 3 päivää viikossa ja maksullisena . JOS äiti haluaa töihin on siinä aika järjestely.Iltapäivä koulusta lapset saapuvat, iästä riippuen 15:30-17:30.
Koulureput näyttävät ala-asteella alemman kuvan tapaisilta. Ylä-asteelle mennään jo ylemmän kuvan kaltaisten reppujen kanssa.
En osaa jakaa kuvia tekstin sekaan. . .

Jotta suurin piirtein näin se menee. Lukijani Marjut asuu eri kantonissa ja heillä on hiukan eri systeemi . Jos viitsit Marjut valoittaa siitä ? Kiitos.