keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Runotytttö

Lapsena ja nuorena tyttönä kirjoitin syntymäpäivä ja muihin onnittelukortteihin aina riimitellen . Eräs isänpäivä runokin häilyy muistossa , se meni jotenkin tyyliin: Olet ollut isäni,monen monta vuotta, kasvattanut minua tuskin olet suotta. jne. :o)
Luen mieluusti runoja yhä vain ja saatan pysähtyä niiden kauneuden edessä .
Kun mieheni veli meni naimisiin kirjoitin ( sveitsin saksaksi ) heille elämän neuvo riimin. Riimi sai kunniapaikan hääalbumin etusivulla. :o)
En halua kutsua riimejä oikeastaan runoiksi. Runoissa on aina ajatus , syvä sellainen. Riimejä voi heitellä olalta suoraan ja niiden suurin tarkoitus on sopia yhteen ja nostattaa hymy lukijan huulille.
Pöytälaatikossa pölyttyy pari aitoa runoyritystäkin . Yksi niistä tämä:


-jalkani jäljet hiekassa
jo pian kukaan ei tiedä
että olin olemassa
saa aallot jälkeni viedä-


Tämä Mirkka Rekolan runo
eilen kosketti minua vaikken ole kokenut menetystä lähiaikoina

"Uneen viimeinkin lipua,
vailla ruumiinsa kipua
tunneista loputtomista.

Vaipuisin hiljaa sinne päin,
missä sen pienen vaahteran näin
leikkivän kultaisin lehdin.
Sanoisin: nyt minä ehdin.

Nyt olen tähti,
nyt olen maa.
Tuulessa saamme koskettaa."

-Mirkka Rekola-

tiistai 24. helmikuuta 2009

Kuvapläjäys





Muistelu haaste

Napsin tämän Marjutin blogista

10 vuotta sitten.

vietimme lapsiperheen elämää täydessä kukassa
5 vuotta sitten
olimme hankkineet koiranpennun ja se oli ihanaa aikaa .
3 vuotta sitten
vietimme murkkuperheen elämää ja kävin Sabinen kanssa Teneriffalla
1 vuosi sitten
olimme turkissa hiihtolomalla
Tänä vuonna
menemme suomeen anopin kanssa ja isäntä jää kotiin
Eilen
oli lomani viimeinen päivä ja laiskottelin
Huomenna
saapuu ystäväni Sabine ( suomal. synt. ) ja tuo kummityttöni ( 4kk ) ilokseni kyläilemään
Ensi vuonna
täyttää jo toinen lapsistamme 18 vuotta....

sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Magnolia puun silmut



Turpoavat lumesta huolimatta kovaa vauhtia. Lupaan laittaa kuvan kun se kukkii.

Noille keltaisille aikaiskukkijoille etsin nimeä. Kukaan? Keskellä lunta ja parin asteen pakkasta ne nostavat kaupungin puistossa päänsä.

Huhheijaa LUNTA


Lainaan tässä veljen ottamaan kuvaa viime keskiviikolta.( kiitos Matti ja juu EN kysynyt lupaa ;o) ) Kylämme kirkko taka-alalla.
Juuri nyt valkoista tulee taivaalta niin että koiran kanssa lenkkeillessäni oli hupaisaa katsella kaverin loikkimista syvässä hangessa. On aika lämmin , pari astetta plussan puolella.
Isäntä ja 16 v ovat 69 v anopin kanssa etelätirolissa Wolkenstein nimisessä kylässä laskettelulomalla. Eilen aamulla läksivät. Kuopus palaa omalta talvilomaltaa päivää myöhemmin kuin oli sanonut . Eli tänään. Me esikon kanssa ollaan oltu koko eilinen päivä hyvin rauhallisissa merkeissä. Koiruus suorastaan masentui eilen kun lauman johtaja läksi. Tämän aamuinen lumikävely naapurin pikkupoikien kera piristi kummasti. Koiraa ja minuakin.
On sen verran harvinaista tämä lumen määrä meidän korkeuksilla että siitä riittää puheenaihetta pitkään . ;o)
Minusta on kaikista mukavinta katsella säätä sisältä päin ja aionkin olla KOKO loppupäivän sisätiloissa.
Ihanaa sunnuntaita itse kullekin.

perjantai 20. helmikuuta 2009

Suku on paras


Ihan totta.
Pieninä annoksina nimittäin ;o)
Isoveljeni oli 3:n päivän pikavierailulla tässä ilonamme ja olisimme kyllä pitäneet häntä kauemminkin tykönämme. Viikko seuraavalla kerralla Matti!!!!!
Eilen illalla tapasimme koko lähisukuni täällä. Siihen kuuluu mieheni äiti ja veli. Veljellä on kaksi tytärtä ja vaimo . Meitä on siis vain 10. Anoppi kutsui kaikki lähipizzeriaan illalliselle. Minun veljeni sai keskustella englanniksi lankomieheni kera, lähinnä yhteisestä harrastuksestaan sukeltamisesta. Seuraavaksi lähimmät sukulaiset täällä ovatkin mieheni serkut perheineen. Ihan mukiinmeneviä ihmisiä. Tapaamme vähintään kerran vuodessa. Tänä vuonna on meidän vuoro järjestää äitienpäivä brunssi kaikille. Silloin meitä on 10 aikuista ja noin 13 lasta toivottavasti hyvän sään vallitessa. Serkkujen äiti kuoli nuorehkona syöpään ja meidän lastemme mummi eli grosi on hiukkasen korvikemummona heillekin.
Laitan tähän kuvan eiliseltä kelkkailuretkeltä. Tunnistamisen vaara minimissä ;o)

maanantai 16. helmikuuta 2009

Tätä voisi vielä tarvita

Tai tätä... ja tuota.
Juu . myönnän!
Kärsin hamsterisyndroomasta.
Minun on hyvin vaikea luopua mistään , varsinkin jos tuote on vielä ihan hyvä.
On ihanaa kun voin antaa lasten pieniksi jääneet vaatteet ja osin kengätkin eteenpäin. Annan mieluusti ja sydämeni pohjasta kaiken muunkin keräämäni krääsän jollekin . Mutta kun on aika heittää tavaraa POIS , SE alkaa. Ikäväkseni meillä on iso talo ja paljon tilaa. Juuri muutama viikko sitten keräsimme auton lavallisen roskaa talosta ja talon ympäriltä. Olin oikein ylpeä itsestäni. Romujen poisto ei vaan näy missään....
Lähiympäristö tietää myös jo aivan liian hyvin että otan vastaan lähes kaiken mitä vielä voisi tarvita. Lahjoituksia satelee.
Ilmeisesti muidenkin on helpompi antaa kuin hävittää.
Eräs ystäväni taasen on oikein erikoistunut pois heittämiseen.
Myönnettävä että heillä on siistiä ja selkeää kotona. Eilen siivoutin nuorilla miehillä vaatekaappinsa. HALOO sieltä tuli vaatetta aikamoiset kasat ja taisipa esikko löytää muutaman kaivatun vaatekappaleenkin kaappinsa sisuksista. AAAH... 2 isoa kassia lähtee tänään kierrätykseen . Niistä tehdään rättejä. Samoin kaksi kassia kenkiä. Alanko pikkuhiljaa paranemaan?
Vakuutan että poikien huoneissa voi nyt hengittää vapaammin.
Neidon kaappi siivottiin jo aikaisemmin. Sieltäkin sain 2 kassillista eteenpäin annettavaa.
Kerran kutsun joko kälyni tai sen poisheittäjä ystäväni meille ISON jätepussin kanssa heilumaan. Heiltä se sujuu.EN aio olla kotona silloin. ;o)

torstai 12. helmikuuta 2009

Neljännen kansion neljäs kuva



Jaahas. Tässä esitellään mieheni tekemiä SVEITSILÄISIÄ jätkän kynttilöitä. Kultani on taiteilija sielu.;o)

lisää lisää lisää

Esikoiseni ,armaani, ei tunnu koskaan saavan tarpeeksi .Poika oli 18kk kun pikkuveli syntyi ja vei samalla esikoisen paikan perheen ainoana lapsena. Todella teimme kaikkemme ettei lapselle tullut kriisiä sisaruksen syntymisestä. Ehkä poika vain on kade luonne. Kenties emme koskaan pysty emmekä olisi pystyneet antamaan hänelle sitä mitä hän etsii. Kaivossa ei taida olla pohjaa.
Juuri tänään anoppi lahjoitti pettyneelle pojanpojalleen tunnin hieronnan jonne oli itse menossa. Varmasti oli ihanaa. Nuori mies tulee kotiin. Oli todella hienoa mutta minä haluan lisää ja minulla ei ole varaa. Voiko Grosi maksaa kerran viikossa hieromisen hänelle. Onnellinen olotila oli hetkessä onneton taas. VOISIN olla onnellinen JOS . Saisin sitä ja sen jälkeen tätä. Ja kaikkea aina pikkasen enemmän kuin muut. Täytyy olla rasittavaa olla niin kykenemätön nauttimaan hetkestä.
Keskimmäiseni , kultaseni, osaa sen jalon taidon.Jo syntymästä asti tottunut jakamaan .Kun keskimmäinen saa jotain on hän onnellinen ja tyytyväinen. Hänen elämänsä tuntuu olevan niin paljon helpompaa. On myös paljon mukavampi antaa tuolle iloiselle ja kiitolliselle nuorukaiselle.
Kuopukseni,rakkaani, odottaa elämältä saamista enemmän kuin itsestään selvänä. Hän kulkee huoletonna , huomista juuri miettimättä ja ottaa minkä saa.
Onko tämä lienee syntymäjärjestys kysymys.??

Ajokoira ja rekisterikilpi

Aina vain jaksan naureskella semmoisille viihteen dinosauruksille kuin spede pasanen ja vesku loiri ynnä kumppanit. Elävästi tuli mieleen semmoinen sketsi tänä aamuna kun esikoiseni läksi ajamaan ajokorttia. Siinä kysyttiin ajokoiraa ja rekisterikilpeä. Lapsena se oli minusta hurjan hauskaa.

Siellä hän nyt ajaa,lumisateessa monet hyvät toivotuksen mukanaan. Äireetä jännittää.
Jos poika pääsee läpi kokeen niin samppakalja pullon korkki lentää :o)

keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Valentin

Ja hänen päivänsä. Suomessa onkin keksitty mukavasti pyhittää päivä ystävyydelle. Täällä meillä se on lähinnä rakastavaisten päivä.
Valentin itseasiassa teloitettiin 14.02 eikä se kuulosta ollenkaa romanttiselta . Hän oli pappi ja vihki salaa sotilaita puutarhassaan. Joku oli kieltänyt vihkimisen tyystin siihen aikaan. Valentinin kerrotaan ojentaneen morsiamille kukkia puutarhastaan. Suklaata tuskin , eikä varmaan korujakaan.
Me mieheni kanssa emme muista juhlia omaa hääpäiväämme saatikka Valentinin päivää. Kukkakauppiaiden mielestä idea on varmaan mahtava. Muistelen ettei lapsuudessani, jonka vietin kukkien keskellä , tätä varmastikin antoisaa päivää vietetty.
Toivotan silti mielelläni kaikille ystävilleni ympäri maailmaan jo nyt mukavaa ystävän päivää. Jos olisitte lähelläni tarjoaisin kakku kahvit :o) Juhla mikä tahansa, hyvä syy leipoa .

tiistai 10. helmikuuta 2009

jutska

Nappasin tämän Finkinjan blogista

Lihavoi asiat, jotka olet jo tehnyt.
Kursivoi asiat, jotka haluaisit tehdä.
Jätä korostamatta asioita, joita et ole tehnyt etkä tahtoisi tehdä.
~
Olen...
1. aloittanut oman blogin
2. nukkunut tähtitaivaan alla
3. soittanut bändissä
4. käynyt Havaijilla
5. katsellut meteorimyrskyä
6. antanut hyväntekeväisyyteen enemmän kuin mihin olisi varaa
7. käynyt Disneylandissä / Worldissä
8. kiivennyt vuorelle
9. pidellyt rukoilijasirkkaa
10. laulanut sooloa
11. benjihypännyt
12. käynyt Pariisissa
13. katsonut ukkosmyrskyä merellä
14. opetellut taiteenlajin alusta alkaen
15. adoptoinut lapsen
16. sairastanut ruokamyrkytyksen
17. kiivennyt Vapaudenpatsaan huipulle
18. kasvattanut vihanneksia
19. nähnyt Mona Lisan Ranskassa
20. nukkunut yöjunassa
21. käynyt tyynysotaa
22. vaeltanut
23. ottanut sairaslomapäivän vaikken ole sairas
24. rakentanut lumilinnan useinkin
25. pidellyt karitsaa, silittänyt, kyllä, ne painaa kuitenkin...
26. uinut alasti viimeksi pari kk sitten
27. juossut maratonin
28. ollut gondoliajelula Venetsiassa
29. nähnyt täydellisen auringonpimennyksen
30. katsellut auringonnousua tai -laskua
31. lyönyt kotijuoksun
32. ollut risteilyllä
33. nähnyt Niagaran putoukset
34. käynyt esivanhempieni synnyinpaikalla
35. nähnyt Amish-yhteisön
36. opetellut uuden kielen
37. ollut tyytyväinen rahamäärään, joka minulla on
38. nähnyt Pisan kaltevan tornin
39. kalliokiipeillyt
40. nähnyt Michelangelon Davidin
41. laulanut karaokea
42. nähnyt geysirin purkautuvan
43. ostanut vieraalle aterian ravintolassa
44. käynyt Afrikassa
45. kävellyt rannalla kuutamossa
46. ollut potilaana ambulanssissa
47. maalauttanut muotokuvani
48. ollut syvänmerenkalastuksella
49. nähnyt Sikstiiniläiskappelin
50. ollut Eiffel-tornin huipulla
51 ollut sukeltamassa,snorkkeloi
52. suudellut sateessa
53. leikkinyt mudassa
54. ollut drive in -teatterissa
55. ollut elokuvissa
56. käynyt Kiinan muurilla
57. aloittanut yrityksen
58. opetellut taistelulajeja
59. käynyt Venäjällä
60. tarjoillut soppakeittiöllä
61. myynyt partiotyttöjen pikkuleipiä
62. ollut valassafarilla
63. saanut kukkia ilman syytä
64. luovuttanut verta
65. hypännyt laskuvarjolla
66. käynyt natsien keskitysleirillä
67. käyttänyt katteetonta shekkiä
68. lentänyt helikopterilla
69. säästänyt lapsuuden lempilelun
70. käynyt Lincoln Memorialilla
71. syönyt kaviaaria
72. tehnyt tilkkuja
73. ollut Times Squarella
74. käynyt Evergladesissa
75. saanut potkut töistä
76. nähnyt vahdinvaihdon Lontoossa
77. katkaissut luuni
78. ollut kiihdyttävän moottoripyörän kyydissä
79. nähnyt Grand Canyonin
80. julkaissut kirjan
81. käynyt Vatikaanissa
82. ostanut uuden auton
83. kävellyt Jerusalemissa
84. ollut sanomalehtikuvassa
85. lukenut koko Raamatun
86. käynyt Valkoisessa talossa
87. tappanut ja laittanut eläimen ruuaksi
88. ollut vesirokossa
89. pelastanut jonkun hengen
90. ollut Juryssa
91. tavannut kuuluisuuden
92. liittynyt kirjakerhoon
93. menettänyt rakkaan ihmisen
94. saanut lapsen
95. ollut Alamossa
96. uinut Suuressa suolajärvessä
97. ollut mukana oikeusjutussa
98. omistanut kännykän
99. saanut mehiläisenpiston

Tee sinäkin oma lista;)

Blogipysti


Sain moisen mutta enpä vaan osaa laittaa sivupalkkiin.
Heh..
KIITOS Natjale

Valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfääriin tehdyn panostuksen johdosta millä tahansa maailman kielellä.

Jokainen annettu palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin

Palkinnonsaaja liittää palkinnon logon blogiinsa.

Palkinto tulisi linkittää alkuperäispalkinnon osoitteeseen.

Palkinnonsaaja julkaisee säännöt omassa blogissaan.

Elikkä täten ojennan samanlaisen palkintopokaalin seuraaville nettielämäni sulostuttajille


Ebrufinille Anatoliaan

Annelle tänne Sveitsiin

Marjut saa myös pokaalin

Samoin
Finkinja ja
Laura

JOKU opettakaa mut linkittämään :oP

TUULEE



Tosin tämä tuulikuva on viime syksyltä mutta vähintään noinikkäästi nyt kyllä tuulee. Oli aamulla suorastaan jännittävää koiran kanssa koittaa taistella tuulta vastaan.
Isännän ja pojan nikkaroima pyöräkatos on entinen... Se lojuu nyt maassa ja katto ainakin on täysin kaputt. Puut ovat meidän kohdalla pystyssä. Esikko tuli kotiin liian vaarallisesta metsästä ( metsurikisälli kun on ) .
Luonto on uskomattoman arvaamaton ja meitä suurempi voima. Juuri eilen näin kuvia pyörremyrskyistä.. AIVAN uskomatonta millaista tuhoa moinen saa ajoiksi.Toivon että hiihtohissien omistajat ovat oppineet parista viimevuosina tapahtuneesta onnettomuudesta ja pitävät hissinsä tänään suljettuina. !!

Uusi haaste

Tällä kertaa Marjutilta. :o)

Kerro jostain hurjasta kokemuksestasi.Jokaisella meillä on varmaan ollut jonkinlainen hurja mieleenjäävä kokemus.Joskus ne palautuvat mieleen; ne voivat olla joko hauskoja hurjuuksia tai sitten vakavia sellaisia, mutta niissä on jotain,mikä on jäänyt mieleen enemmän kuin joku toinen kokemus."


No minäpä kerron

Olimme juuri saaneet toisen lapsemme ja läksimme hankkimamme kaksosten kärryn kanssa sunnuntai kävelylle. Kärryissä esikoinen 18 kk ja vastasyntynyt. Sveitsissä kun asumme niin moni tie on jyrkkä ja mäkiä on vaikea vältellä . Isäntä tökki kärriä ja minä puuskutin vieressä. Kun pääsimme metsätiellä mäen päälle halusi 1 1/2 vuotiaamme kävelemään. Minä otin poikaa kädestä kiinni ja läksimme hiukan vielä ylämäkeen, sillä aikaa nuori isä parkkeerasi lasten ajopelin. Ylämäkeen ...muistan kuinka sanoin minua ja esikoista seuranneelle miehelleni että kaipa muistit laittaa jarrut päälle? Vakuutan että sillä hetkellä SE tapahtui!! Näin kuinka vauvamme alkoi vierimään mäkeä alas kaksostenrattaissa yhä hurjempaa vauhtia. Polveni peittivät ja kuulin jonkun huutavan suoraa huutoa ( se olin minä )
mies sai jalat alleen alta aikayksikön mutta selvääkin selvempää ettei saanut karkuria kiinni. Luojako vai kuka lie suojeli lastamme ja pysäytti hurjan kyydin puun kylkeen. Sen verran lempästi ettei lapsi edes lentänyt kyydistä vaan nukkui tyytyväisenä kun isänsä saapui paikalle huolesta kalpeana ja syyllisyyden tunne niskassaan. Kesti aikansa toipua järkytyksestä. Yhä vielä tunnen heikkouden valtaavan kehoni kun muistelen sitä hetkeä. Siitä vauvasta kehkeytyi aikamoinen rämäpää muuten. Liekö asialla mitään yhteyttä....

maanantai 9. helmikuuta 2009

Hiukkasen huilannut olen

Sänkyni pohjalla lojunut. Sahaava kuume. Kuiva yskä .Nenä tukossa. Elämä voittaa kuitenkin. Tytär,hiihtolomalaisemme, samassa taudissa. Olemme katsoneet elokuvia ja vuoronperään hakeneet juomaa ja muonaa sängyn lähettyville. Leppoisaa sairastelua siis. Hoitolapsetkin ovat kaikki lomillaan joten voisin olla huomennakin pipinä .
Koiruus katselee kummastus silmissään meitä nenäliinojen suurkuluttajia. Anoppi vei sen kävelylle ja illalla töistä palannut nuorukaisemme.
Aika usein nyt vilustunut tänä talvena. Pitää lisätä hedelmien syömistä visiin.

lauantai 7. helmikuuta 2009

vastaus ensimmäiseen haasteeseeni






Finkinja tämmöisen tehtävän minulle laittoi ;o)

Hyvä uutinen:

Viime perjantaina lauma villiintyneitä vuohinuorukaisia kokoontui Goatlandian torille. Heidän aikomuksenaan oli estää juuri edellisenä päivänä eroneen kilittären nk. vapaille markkinoille pääseminen. Kuten tiedämme jokaista kilipukkia kohden on kaupungissamme vain 0,2 kilitärtä. Tilanne rauhoittui vasta Goatboyn saapuessa paikalle.

1. Kirjoita kuvasta hyvä uutinen ja julkaise se.
Jollei huvita, niin haasta toki joku sijaiseksi.
2. Valitse jokin omista kuvistasi uudeksi haastekuvaksi.
3. Julkaise kuvasi ja haasta muita.
4. Tämä on leikkiä.

Lohikäärme kuvalla haastan

Annen ja Marjutin

enkä osaa linkittää heidän sivujaan. Sorge.

torstai 5. helmikuuta 2009

keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Saamattomuudesta

Onhan se perinnöllistä ja saan syyttää äitiäni????
Tänäänkin olisi vaikka mitä puuhaa niin ei vaan ala syntymään jälkeä. Keittiön sain raivattua. Olen yksin kotona ja silloin lipsun kaikista komeimmin. Toipilas meni silmälääkäriin, kuopus, vaikka onkin keskiviikko eli vapaa iltapäivä joutui kouluun menemään, jotain rästitöitä ennen ensi viikolla alkavaa kaksiviikkoista talvilomaa. Esikko ja mies töissään. Koira lojuu jaloissani.Kissat kellivät koreissaan ( IKEA ja molemmilla nyt omat ;o) ) Aurinko meni pilven taakse. Pyykkivuori on korkea...alakerran voisi taas kerran siistiä . Varastossa olisi puuhaa. Puutarhassakin voisi jo kitkeä... ÄÄÄCH.
En vain saa itseäni niskasta. Koitan silloin tällöin palkita itseni tietyn homman hoidettuani. Toisen kerran kuvittelen miltä isännästä tuntuu tulla kotiin jossa vastassa on ensimmäisenä pölynimuri jota on , jos hyvin käy, JUURI käytetty tai jota aiotaan JUURI käyttää.
Joskus taas saan puuskan ja silloin....pois alta!!
Puuskaa odotellessa.....

Takapihalla on kevät



tiistai 3. helmikuuta 2009

Terveydeksi




Minä olen terve. Toki kuulemma verenpaineeni on liian korkea ja napsin pillerin per päivä sen alentamiseksi. Toki olen ylipainoinen mutten tunnu kärsivän siitä ,ainakaan tarpeeksi.
Lapsemme ovat terveitä. Tosin juuri nyt keskimmäisellä on oikeen kunnon flunssa.Mieheni on refluksia lukuunottamatta terve hänkin.
Miten onnellinen ja kiitollinen olen tästäkin lahjasta.
Viimeistään tyttären syntymään liittynyt dramatiikka toi lähelle ettei aina käy hyvin.
Tänään paistaa aurinko.
Kuva napsittu Interlakenissa viime kesänä-

maanantai 2. helmikuuta 2009

Maassa maan tavalla....

Meinaan jotta sitäkin kummastelen kuinka eri asioista voidaan olla eri maissa ja kulttuureissa niin eri mieltä . Ja jokainen kuvittelee olevansa sen ainoa oikean mielipiteen kantaja, selvä se ;o). Sellainen juttu nyt esimerkiksi kuin vilustuminen ja ulkoilu.
Täällä ollaan sitä mieltä että nuhaisen lapsen voi vallan mainosti viedä ulos jokapäiväiselle happihyppelylle. Kunhan pukee sopivasti ja katsoo ettei lapsi riehu liiaksi ja hikoile . Turvonneet nenän limakalvotkin vain tykkäävät viileästä ilmasta. Pieni kuumeenpoikanenkaan ei ole esteenä ulkoilulle.
Suomessa taas ( näin olen ymmärtänyt ) ulos ei suinkaan mennä , ei lapsen kanssa eikä itse jos ollaan vilustuneita. Ollaan sisällä kuivassa usein MINUN mielestäni ylilämmitetyssä asunnossa ja kärsitään. Kaikin tavoin.
Toisaalta suomalainen tapa nukuttaa vauvaa ulkona on täällä yhä suuri ihmetyksen aihe.
Toinen kummastelupäiväni aihe on luulo joka ei ole tiedon väärrtti.
Luullaanhan täällä keski-euroopassa liiankin usein että suomessa kaikki rynnivät yhdessä saunaan joka tilaisuuden tullen ja tietenkin alasti miehet ja naiset sekaisin. Mielikuvituksen päästyä vauhtiin voitte arvata mitä seuraavaksi luullaan ;o)
Suomessa taas luullaan että kaikki sveitsiläiset asuvat vuoren kupeella ellei vallan sen päällä syövät suklaata ja juustoa suurissa määrin ja harrastavat jodlausta. Raha kasvaa puissa , selvä se.
Itse joudun luulojen uhriksi aina kun täällä on erityisen kylmää tai lumista." No niin rouva R. te voitte nyt varmaan todella hyvin ja olonne on hyvin kotoinen eikös niin?" Mutisen siihen useimmiten jotain tyyliin : " No, oikeastaan muutin tänne juuri näitä asioita karkuun " tms.Mikä ei toki ole totta ;o) Täkäläiset myöskin uskovat vakaasti etten palele -10 asteen pakkasessa . Olenhan syntynyt suomessa.
On aika hurjaa kuinka vähän osa kakkos kotimaani asukkaista tietävät suomesta .
Sauna, alkoholismi , metsät ja järvet. Ja NOKIA.Mika Häkkinen.Kimi Räikkönen. Sibelius. Martti Ahtisaari.plus jopa Paavo Nurmi saattaa tulla nk. Matti Meikäläisen mieleen.
Ruokailuun liittyviä tapoja jotka olen "unohtanut" suomesta ovat esimerkiksi leivän tarjoaminen ruokailun yhteydessä. Maito tai piimä ruokajuomana. Iltapala voileipineen . Kiitos sanan sanomisen ruokailun jälkeen.
Omaksunut olen ainakin hilloin laittamisen leivän päälle. Brunssien eli ruhtinaallisten, noin tunnin kestävien sunnuntaiaamiaisten harrastamisen. Viinin juomisen ruokajuomana (ja pulloa EI tarvitse tyhjentää ;o) ) Juuston leikkaamisen ( höyläämisen sijaan ) ja monia muita jotka 21:den sveitsin vuoden jälkeen ovat sulatuneet minuun niin etten tiedä niiden olemassa olosta enää. Ainakaan ei tule nyt mieleen. Vieraat kiittävät täällä ruokailun alkaessa , ensimmäisen kerran viini lasia nostaessaan kutsusta ja ruoasta. Plus vielä kotiin lähtiessään. Poskipusut ovat must ja niitä on 3 . Halaaminen ujostuttaa täkäläistä mutta minulle se edelleen on spontaanisti iloisen jälleennäkemisen merkki. Poskipusut.... na ja.. en ole niihin tottunut . Tuttavapiirini tietää sen ja jättää minut rauhaan ;o). Naiset keskenäänkin pussailevat poskensa märiksi JOKA kerran tavatessaan.Öyh.

Kevättä rinnassa


On se kumma kun tänä vuonna olin oitis joulun jälkeen sitä mieltä että kevättä kohti kohisten. Aloin suunnittelemaan kesälomaa ja soitinkin jo isälle elokuisista tapahtumista.Hyvä etten vienyt lumilapiota vinttiin sillä viime yönä maa peittyi valkoiseen vaippaan. O.k sen alle ei jäänyt yhtäkään narsissia eikä tulppaania . On kai myönnettävä että nyt on vasta Helmikuu.
Olen miettinyt mistä kuukausille tulee nimet. Helmikuun miellän helmeileviin tippohin räystäillä kun talvi alkaa hellittää otettaan. Lapsuuteni talvet olivat kylmiä ja niihin kuului paljon lunta. Jäälle päästiin marraskuun lopulla. Silloin helmikuu varmastikin ihan oikeasti taittoi talven selän.
Netin kätköistä tälläinen :

http://www.talouselama.fi/pelin_henki/article167138.ece

MIELENKIINTOISTA....

p.s kuva ei ikävä kyllä ole aktuelli . Viime maaliskuinen kuitenkin.