tiistai 10. helmikuuta 2009

Uusi haaste

Tällä kertaa Marjutilta. :o)

Kerro jostain hurjasta kokemuksestasi.Jokaisella meillä on varmaan ollut jonkinlainen hurja mieleenjäävä kokemus.Joskus ne palautuvat mieleen; ne voivat olla joko hauskoja hurjuuksia tai sitten vakavia sellaisia, mutta niissä on jotain,mikä on jäänyt mieleen enemmän kuin joku toinen kokemus."


No minäpä kerron

Olimme juuri saaneet toisen lapsemme ja läksimme hankkimamme kaksosten kärryn kanssa sunnuntai kävelylle. Kärryissä esikoinen 18 kk ja vastasyntynyt. Sveitsissä kun asumme niin moni tie on jyrkkä ja mäkiä on vaikea vältellä . Isäntä tökki kärriä ja minä puuskutin vieressä. Kun pääsimme metsätiellä mäen päälle halusi 1 1/2 vuotiaamme kävelemään. Minä otin poikaa kädestä kiinni ja läksimme hiukan vielä ylämäkeen, sillä aikaa nuori isä parkkeerasi lasten ajopelin. Ylämäkeen ...muistan kuinka sanoin minua ja esikoista seuranneelle miehelleni että kaipa muistit laittaa jarrut päälle? Vakuutan että sillä hetkellä SE tapahtui!! Näin kuinka vauvamme alkoi vierimään mäkeä alas kaksostenrattaissa yhä hurjempaa vauhtia. Polveni peittivät ja kuulin jonkun huutavan suoraa huutoa ( se olin minä )
mies sai jalat alleen alta aikayksikön mutta selvääkin selvempää ettei saanut karkuria kiinni. Luojako vai kuka lie suojeli lastamme ja pysäytti hurjan kyydin puun kylkeen. Sen verran lempästi ettei lapsi edes lentänyt kyydistä vaan nukkui tyytyväisenä kun isänsä saapui paikalle huolesta kalpeana ja syyllisyyden tunne niskassaan. Kesti aikansa toipua järkytyksestä. Yhä vielä tunnen heikkouden valtaavan kehoni kun muistelen sitä hetkeä. Siitä vauvasta kehkeytyi aikamoinen rämäpää muuten. Liekö asialla mitään yhteyttä....

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Elsi, mulle on sattunut ihan samanlainen juttu lastenvaunujen kanssa! Se sattui sisareni kanssa kinastellessamme (!), kun olimme yhdessä ulkoiluttamassa serkkuni pientä tytärtä. Joka on muuten tänäpäivänä jo yli 30-vuotias perheenäiti...mutta vähältä piti :O